lauantai 22. helmikuuta 2014

Lättyy maaliin ja mitskut kotiin



Muistatteko tämän kuvan blogin alkuajoilta? Voin täten raportoida, että sain tänään tämän vajaan vuoden kestäneen projektin jonkinmoiseen päätökseen.



Kas näin. Teepparikori valmiina. Kyllä se kestikin.

Männäviikolla eräänä iltana yhtäkkiä tartuin toimeen, syystä tai toisesta. Matskut ovat levänneet nätisti nojatuolin takana vajaan vuoden ajan. Näköjään kulahtaneita teeppareita on kertynyt sen verran, että olisin voinut helposti tehdä joko a) tuplasti korkeamman korin tai b) useamman korin. En nyt sitten kuitenkaan intoutunut, ainakaan vielä. 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan homma meni niin, että aloitin virkkauksen korin pohjasta, keskeltä. Virkkasin ensin pienen ketjusilmukkaympyrän ja rupesin kasvattamaan ympyrän halkaisijaa. Korin pohjaan virkkasin mukaan muistaakseni 30-senttisen metallirenkaan (Sinellistä ostettu) ja siitä sitten aloin nostaa reunoja, joka kerroksella sinne tänne muutaman ylimääräisen silmukan lisäten. Kiinteillä silmukoilla homma hoitui, mutta on myönnettävä, että työasento oli aika huono ja oikea olkapää väsyi ihan hulluna. Välillä piti ihan levätä. Tuohon leveimpään kohtaan (roosan reunuksen alla oleva valkoinen) virkkasin mukaan isomman metallirenkaan, arvelen sen olevan halkaisijaltaan joko 40 tai 45 cm. Arvatkaa, jaksanko mitata. No en. Lopuksi virkkasin ketjusilmukoista kahvat. Kori ei ole symmetrinen, sillä lisäilin silmukoita sinne tänne umpimähkään. Onpahan ainakin originelli.



Jäbän pehmolelut saivat uuden kodin. Kyllähän ne taisivat ihan tykätä. Tässä vasemmalta lukien Rekku, Nalle ja Aurora. Takana muita kamuja. Rane ei mahtunut kuvaan, sillä hänen paikkansa on aina ja ikuisesti kainalossa. 


Kuten kuvasta näkyy, ollaan ruvettu pikkuhiljaa valmistautumaan (en todellakaan aio IKINÄ alkaa tekemään yhtään mitään) pronssipeliin. Jäbä laittoi päälleen teepparin, johon eilen piirustin sinisellä tussilla pari siniristilippua ja muutaman kannustustekstin  - Teemulle tietty! Päiväkodissa olivat maalanneet posketkin (ja nyt myös tyynyssä on sama kuvio).




Oma kontribuutioni on tuttuun tapaan kynsissä. Noh, eihän niistä hyvät tulleet, kun lakkasin valkoisen jo eilen ja se ehti lohjeta moneen kertaan, mutta kyllä noilla pronssit kotiin otetaan.

"Heja grabbar, friskt humör, det är det som susen gör, heja, heja, heja!" 
(Heipodeit on aikoinaan luettu, LOL)

Käytiin muuten aamupäivällä jäbän kanssa yleisöluistelussa. Enempi vauhtia kuin järkeä, sano. Olihan se toki ihan mukavaa. Minun superlaadukkaat NHL-merkkiset luikkarinikaan eivät paina enää kovin paljon. Ei onneksi tullut rakkoja, kuten taannoin ulkojäällä. Tunnin jälkeen marssittiin peräkanaa hallin kiskalle ostamaan mehua ja Dragstereita, mutta voi onnetonta. Eihän niille kelvannut kuin käteinen ja niin herkut jäivät ostamatta. Täytyy muistaa seuraavalla kerralla.

Ostin muuten Suomalaisen Kirjakaupan alesta Cecelia Ahernin pokkarin Mitä huominen tuo tullessaan. Pirun hyvä! Joudun to-del-la-kin syömään aiemmat sanani siitä, että tämän kirjailijan tuotanto ei kiinnosta minua. Lähitulevaisuudessa nähtävästi joudun tarttumaan myös siihen PS. I love you -kirjaankin, jonka olin jo tuominnut ei-minua-kiinnostavaksi. Mie romahan!

No niin pojat. Lättyy maaliin ja mitskut kotiin. Eiks je?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti