sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Yks risti kaks, mööpelit ripaskaks

Mrs S:n kodin toimivasta järjestyksestä intoutuneena innostin (lue: pakotin) pojat männäviikolla huonekalujen siirtelyhommiin. Onnekseni he olivat hövelillä tuulella ja siirtely sujui suhteellisen leppoisan tunnelman vallitessa. Duunista joululahjaksi saatu Bosch pääsi tositoimiin ja se toden totta hoiti hommansa esimerkillisesti. Ruuvatessa vääntimen päähän syttyy oranssi valo siltä varalta, että työ tehdään pimeässä tai hämärässä paikassa. Kuinka söpöä! Vääntöä riitti mainiosti näihin kodin pieniin ruuvitushommiin ja masiina saa varauksettomat kiitokseni. Kyllä toimii!!!!

Hommahan menee niin, että kun kerran ruvetaan siirtelemään, niin siirrellään sitten kunnolla. Suomeksi sanottuna yläkerran työhuoneen pöytä sai siirron alakerran työhuoneeseen, josta lipasto passitettiin makkariin samoin kuin eteisessä majaillut yöpöytä. Tilalle laitettiin eteisessä aiemmin ollut huonekalujen kunnostuskurssilla ehostamani pikkuinen lipasto. Kirjoituspöytä muutti alhaalta läkerran työhuoneeseen ja sinne siirrettiin myös parvekkeella säilytetty iso hylly. Olohuoneen järjestys vaihdettiin ja olohuoneesta siirrettiin iso nojatuoli alakerran työhuoneeseen. Katsotaanpa tarkemmin.


Olohuoneen järjestys muutettiin alkuperäiseksi eli sohva palasi kahvinväriselle seinälle. Lampettien välistä otettiin krumeluurikehys pois; siinä on nyt tyhjä kohta, johon täytyisi keksiä jotain täytettä.




Valkoinen iso nojatuoli siirrettiin työhuoneeseen ja ruskea nahkatuoli pääsi olkkarin pöydän toiselle puolelle. FB-kirpparilta ostamani sivupöytä sai uuden paikan taulun alta ja sivupöydän tuoli laitettiin nahkatuolin taakse säilytyshyllyksi, joka tosin tässä kuvassa ei näy. Kaipailen tuohon kohtaan jotain kapeahkoa korkeaa hyllyä lehdille ja dvd-levyille, mutta se jää nyt toistaiseksi hankintalistalle. Joka tapauksessa järjestys näyttää omiin silmiimme tosi hyvältä ja toimivalta jo tällaisenaankin. Kunhan kuusi vielä huomisen aikana heivataan takaisin varastoon, niin avot.



Alakerran työhuoneeseen siirrettiin yläkerran iso työpöytä. Tavoitteena oli saada lisää pöytätilaa pikkujäbän lego-kyhäelmille. Ei vaan, hienoja rakennelmiahan ne ovat. Valkoinen nojatuoli pilkottaa vasemmalla laidalla ja sen vasemmalla puolella ikkunan vastaisella seinällä on lähes koko seinän levyinen Sopen kirjahylly. Työpöytä mahtui helposti ikkunaseinälle. Tämäkin huone tuntuu nyt fiksummalta, vaikka eipä tuossa nojatuolissa taida kukaan koskaan istua. Teoriassa tämä huone voisi olla ns. kirjastohuone....käytäntö on sitten toinen juttu.



Yläkerran työhuone sai ison pöydän tilalle siromman kirjoituspöydän, joka käytännössä toimii ompelupöytänä. Olisin oikeastaan halunnut laittaa pöydän kirjahyllyn jatkeeksi vasemmalle seinälle, mutta näin kalustus on ehdottomasti tasapainoisempi. Kuva on valitettavan surkea, mutta minkäs teet, kun huone on pitkulainen, valo tulee ikkunasta ja molemmat hyllyt ovat mustanpuhuvia. Josko tuosta kuitenkin jonkin käsityksen saisi.



Makkarista näppäsin tällaisen kuvan. Paras idea on pihistetty Mr S:ltä! Linnanrannan kuvia ottaessani nimittäin Mrs S paljasti miehensä käyttävän päiväpeittoa yölläkin; tarkemmin sanottuna heillä ei ole varsinaista päiväpeittoa lainkaan, vaan Misterin peitto toimii päivisin päiväpeittona. Juu, hyvä idea!! Siispä kiirehdin eräänä iltana paikalliseen Anttilaan ja rohmusin jättimäisen pellavapussilakanan tuon vanhan tuplapeitteen kaveriksi. Otin itselleni käyttöön tämän ison peiton. Hidalgo ei pahastunut kuullessaan, että hän voi jatkossa yksinkertaisesti levittää oman peittonsa sängylle ja heittää minun peittoni siihen päälle tarvitsematta varsinaisesti pedata yhtään mitään. Hidalgo nimittäin useimmiten nousee sängystä viimeiseksi, joten sängyn petaushommat kuuluvat siten hänelle. Ostin vielä muutaman hempeän roosan värisen pellavatyynyliinan ja nyt sänky on salonkikelpoinen noiden neljän tyynyn voimin. Lisäksi siirsin yhden tuolin huoneen toiselle seinälle, jotta siihen voi aina yön ajaksi pinota tyynyt. Vihaan yli kaiken tavaroiden säilyttämista lattialla, joten nyt minäkin voin nukkua yöni rauhassa :-)

Sängynrohjake on ihan hirveän iso (180 cm leveä) ja kun vielä tuo pääty on korkea, niin huonekalu on ihan mahdottoman massiivinen. En tykkää, mutta kestettävä on. Sängyn molemmin puolin näkymää tasapainottavat Hemnes-yöpöydät (sänkykin on siis samaa sarjaa). Jotenkin olen aristellut laittaa sängyn päädyn yläpuolelle seinään mitään. Luonnollista olisi laittaa siihen kaksi äidin tekemää tekstitaulua; toiseen äiti on kirjoittanut puheen, jonka hän piti valmistumisjuhlissani ja toisessa on puolestaan puhe, jonka äiti piti meidän häissä. Kauniita muistoja ne ovat ja kehystettyinä ikkunanpokiin ne toki pääsevät jossain vaiheessa seinälle (toki ne olivat näytillä edellisessä kodissamme). Kyllä ne varmaan tuohon päädyn yläpuolelle vielä laitetaan.

Lipasto on muuten tämän kuvan oikealla puolella oven vieressä, mutta siitä en tullut napanneeksi kuvaa. Kyseessä on sama lipasto, joka esiteltiin yhdessä ensimmäisistä blogipostauksistani.




Tässä vielä muutama kuva kuraeteisestä, jonka järjestelin tänä aamuna. Ei siellä muuten mitään järisyttävää muutosta tapahtunut, mutta vihdoin ja viimein saimme aikaiseksi piirtää sähkökaapin oveen uuden kuvan. Siinä oli "tervetuloa syksy"-toivotus usean kuukauden ajan alkusyksystä aina joulukuun alkuun asti ja tämän joulunajan ovi on ollut ihan vaan mustana. Koko seinä on maalattu liitutaulumaalilla ja aikoinaan muuton yhteydessä rapsutin sähkökaapin ovesta pois neljä (4) kerrosta erivärisiä maaleja ennenkuin alta paljastui rosteripinta. Jätin rosterin kehystämään keskiosan "liitutaulua", johon nyt siis piirrettiin Natiaisen kanssa yhteistyössä tuollainen talventoivomus. Jäbä ylettyi piirtämään muutaman lumihiutaleen ja minä piirsin loput.

Kenkätelineen oikeassa laidassa on pyöreä kori, johon syksyllä siirsin kasvimaalta parit paprikat. Kovin hyvin ne eivät sisällä menestyneet; sen sijaan korin sisäpuolelle jäi mullasta ikävät jäljet, jotka eivät lähteneet pesussa. Liimasin sisäpintaan juuttikangasta ja heivasin koriin kaikki käyttämättömät villasukat vieraiden varalle. Nyt ei vieraiden viihtyminen voi olla ainakaan varpaiden kylmettymisestä kiinni!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti