torstai 13. kesäkuuta 2013

Valaistuminen!

Muutimme tähän asuntoon reilut kolme vuotta sitten ja alunperin oli tarkoitus tehdä keittiöön vain pientä pintaremonttia. Niinkuin usein käy, remontti ihan pikkuisen paisui yli äyräiden ja loppujen lopuksi keittiöstä uusittiin kylmäkoneita, edellisen asukkaan itse valmistamaa uniikkia liesituuletinta ja astianpesukonetta lukuunottamatta ihan kaikki. No joo, itse asiassa myös välitilan kaakelointi sai jäädä.

Korkeakiiltoiset ovet ovat varmaan ihan lähitulevaisuudessa so last season, mutta minä kyllä tykkään niistä edelleen. Järkevöitimme kaappijakoa huomattavasti. Vanhassa keittiössä oli karmea kellastunut loisteputkivalaisin ja se - uskomatonta kyllä - oli keittiön ainoa valaisin! En tajua!!! Me laitoimme yläkaappien alaosaan hyvännäköiset valaisimet, joihin sai integroitua lisäosaksi pistorasian. Aika kätevä oli tuo systeemi, jossa valaisinosia ja pistorasiaosia pystyi kiinnittämään peräkkäin. No, turha sitä oli juhlia, sillä hyvännäköinen ei aina tarkoita samaa kuin toimiva. Nämä valaisimet ovat nimittäin vuosien varrella aiheuttaneet meille koko joukon harmaita hiuksia. Jostain syystä polttimot poksuivat rikki vähän väliä ja valaisimissa oli lisäksi jotain omituisia kosketushäiriöitä. Jokin valaisimista saattoi yhtäkkiä sammua, mutta polttimon vaihtokaan ei saanut sitä toimimaan. Sitten kun sormella koputteli muutaman kerran, niin valo saattoi taas syttyä joksikin aikaa ja sitten taas sammua ykskaks. Meikäläisen kärsivällisyyden tuntien eivät olleet todellakaan mikään paras ratkaisu ;-)

Loputtomalta tuntuneen rutinan jälkeen (lue: minä rutisin Hidalgolle) saimme viimein paikalle sähkömiehen, joka totesi, että käyttämämme lamput ovat yksinkertaisesti huonolaatuisia ja niistä kertakaikkiaan palaa polttimo ja sillä hyvä. Hän ehdotti tilalle led-nauhaa ja tähän lopulta päädyttiin. Sähkäri kävi asentamassa pistorasiat kuhunkin kaappiin ja Hidalgo kiinnitti led-nauhan kaappien pohjaan. Jopa allaskaapin alle saatiin nauhalle paikka, kun pojat nikkaroivat porukalla pienen valolistan, johon led-nauhan sai kätevästi allaskaapin kohdalta. Oheisessa kuvassa keittiön toinen puoli valaistuna. Aika tyylikäs, sanoisin!



Kuvassa näkyy osittain myös aiemmin mainitsemani uniikki liesituuletin. Se on oikeasti aika hieno. Vihreä lieriö kuvan keskellä on...tadaa...keittiörätti! Olin juuri hetkeä ennen kuvausta leikannut tiskirättirullasta uuden rätin ja kun sitä ei oltu vielä kasteltu, niin se oli rullalla. Näyttää jotenkin aika hassulta. Pinkki kori oikeassa laidassa on Pentikistä peräisin ja alunperin se oli jouluisen punainen. Pinkin värin suhauttelin korin pintaan suhumaalilla ja nyt korissa säilytetään kahvimausteita, maidonvaahdotinta, makeutusaineita ynnä muuta kahvittelun välineistöä.

Suhumaaleista puheenollen, monissa blogeissa kerrotaan, kuinka suhumaalilla on maalailtu sitä sun tätä ja tuloksena on usein ainakin minun silmissäni hyvinkin onnistuneita ratkaisuja. Ihmettelen vaan, millaisia tuunaustiloja ihmisillä oikein on, kun se suhumaali on aivan karmean hajuista. Paikat sotkeutuvat tosi helposti ja lisäksi kolmen minuutin ravistelu maalin sekoittamiseksi tuntuu aina nälkävuoden pituiselta. Todella rasittavaa, ja siksipä itsellä on jonkinlainen kynnys ylitettävänä aina kun pitäisi "pikapikaa" suhutella jotain. Maalipurkkeja on kertynyt kyllä kunnioitettava määrä, mutta itse prosessi on jotenkin hirveän vaivalloinen....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti